torstai 19. marraskuuta 2015

Anttilan avajaisissa



Vierailin heti aamusta Anttilan uuden tai uusitun tavaratalon avajaisissa Espoon Sellossa.

Miksei muuten Kehä Ykkösen opasteissa lue Sello, vaan Vermo ja Etelä Leppävaara, kun ihmiset kumminkin menevät Sellon? Löisin vetoa että joku virkamies sen estää, niinhän homma toimi Jumbossakin kun se avattiin, siellä luki Vantaanportti, kun kauppakeskus avattiin.

Uusi tavaratalo on varsin pirteän näköinen, toivotaan onnea ja menestystä, työpaikkoja tarvitaan ja alvia kanssa.  Itse en ole koskaan ymmärtänyt tavatalokaupasta mitään, mutta päällisin puolin näytti että Koti oli kehittynyt eniten menneistä ajoista.  Oma entinen työmaa oli tuotu alakertaan ihan kompaktissa koossa.

Topten logo on laitettu uusiksi, perheessäni on ammattimainen logojen suunnittelija, ehkä joskus kuulen hänen kommenttinsa.  Entinen Topparin logo täytti lokakuussa 25 vuotta, sitä painettiin ja jaettiin aika monta kymmentä miljonaa. Ensimmäiset TopTen kassit olisivat kuumaa tavaraa vielä tänäkin päivänä, ne olivat ensimmäiset Anttilan muovikassit joiden kanssa kehtasi mennä minne vaan. Ennenhän hienompi väki tunki Anttilan ostokset Stockan muovikassiin.

Oli hienoa tavata monta entistä työkaveria avajaisissa, juttu jatkui siitä mihin se oli joskus vuosia sitten jäänyt.  Eniten on ikävä sitä työyhteisöä, jossa ei juuri normaalijärkistä ihmistä ollut, jotenkin olimme ajautuneet alalle, kuka mistäkin.

Olen ollut ainakin noin 50 kertaa  Anttilan avajaisissa, nyt ensi kertaa asiakkaana.  Löysin harvinaisen Beatles kirjan ja jonotin rauhallisesti kassalle, joka ei tietenkään toiminut.  Totesin takana seisoneen herrasmiehelle, että olen ollut noin 40 vuotta näissä avajaisissa, eikä koskaan järjestelmä toimineet.  Hän sanoi suunnitelleensa 40 vuotta järjestelmiä ja sanoi että hän uskoo kyllä.  Lähtihän ne sitten toimimaan. Mirka oli cool kuten aina.

Asiakkaiden ja myyjien seassa seikkaili pukuherroja Saksasta, olivat täydessä työn touhussa, sitä eivät entiset Anttilan herrat osanneet.

Olen joskus maininnutkin että ennen oli kaikki paremmin. Tavaratalojakin lähdettiin avaamaan maakuntaan tosimielessä, töitä paiskittin kunnes homma oli valmis, yleensä kun kutsuvieraat tulivat sisään ovesta, viimeisiä hyllyjä vielä kasattiin takanurkassa.  Työpäivät olivat 12-14 tuntisia ja sen päälle vielä paikalliseen soittoruokalaan.    Ehkä hurjimmat avajaiset olivat eräässä kaupungissa, olkoon vaikka Oulu(nimi muutettu)  Talkooporukka meni ennen avauspäivää vielä paikalliseen tissi- ja karaokebaariin jatkoille, sieltä tultiin ulos aamulla puoli viideltä ulos, oli kesäkuu ja aurinko paistoi jo korkealla.   Kaikilla kauhea paniikki päälle, luultiin että on missattu jotakin.  Ainoa oikea paniikin aihe oli että kone Helsinkiin lähti jo klo 7.00.  Harvoin on soitto haissut aamukoneessa niin paljon.  Kiitos Soili(nimi muutettu) kun ilmoittauduit kentällä kuskiksi.

Pyysin Sellosta poislähtiessä luontevasti vielä myynnit aamuksi sähköpostiin, ei taida tulla.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti