Täysin jälkijunassa taas ehdin kommentoimaan päivän kuuminta kysymystä. Missä on Kreikka ? En ole nähnyt pitkään aikaan mitään kommentteja lainoista tai laiminlyönneistä. Tähän maahan ja mediaan mahtuu vain yksi asia kerrallaan. Kreikka on oikeasti pulassa pakolaisvirran kanssa, kuten myös Unkari. Mitä tapahtuu sitten kun talvi tulee?
Täysin huomiotta on jäänyt mielestäni USAn ulkoministerin puhe Alaskan ympäristökokouksessa, hän totesi että tämä muuttokriisi on pikkujuttu. Odottakaas kun köyhistä maista loppuu vesi ja ruoka. Sitten näette todellisen pakolaisvirran.
Pakolaiskysymyksessä kuulun siihen porukkaan jonka äiti joutui lähtemään kaksi pientä lasta kainalossaan ryssää pakoon. Ensin vuonna 1939 ja sitten uudestaan 1944. Sympatiat eivät ole rajan tuolla puolen. sen sijaan isältä ja äidiltä jäi sinne maatila.
Äiti kertoi monta kertaa kuinkä ilkeitä oman maan kansalaiset olivat evakkoja kohtaan. Jostain se muukalaisviha syntyy.
Luin lehdestä kolumnin jossa kerrottiin että noin joka seitsemäs meistä on rasisti, siis yli 700 000 ihmistä. Luulen että yhä useampi vain pelkää jotain ja se pelko kohdistuu nyt syyttömiin.
Iljettävää on, että jotkut tekevät huikeaa bisnestä ihmisten hädällä, nämä salakuljettajat. Varmaankin tekevät parhaillaan mainosvideoita nettiin, kuinka hyvin heidän matkatoimistonsa asiakkaita kohdellaan tuolla onnen kultamaassa.
Jostain luin, että sota vaikuttaa ihmiseen 60 vuotta. Olen samaa mieltä, varmasti omat sisarukset myös, me kärsimme sodasta eniten 50-60 luvulla mutta vieläkin se vaikuttaa meidän elämään, mutta ei enää meidän lapsiimme. Miettikää muuttuuko 20-vuotias perheenisä millään tavalla, kun se viedään viideksi vuodeksi rintamalle ja kotitalo jää viholliselle. Ei ollut älypuhelinta keksitty, saattoi mennä kuukausia, ennenkuin sai yhteyden omaisiin ja päinvastoin.
Toivon parasta ja pelkään pahinta. Olen suomalainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti