keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Välitilinpäätös

Tämä bloginpito alkoi samana päiväna kun päätin lopettaa Helsingin Sanomien tilauksen, heillä oli ylivoimaisia vaikeuksia hyvittää pikkusumma.  Äänestin lompakolla.  Nyt tänä aamuna pinna petti toiseen suuntaan, Hesari kopsahtaa huomisaamuna taas luukusta ja Minnie saa hepulin.  Pakko tunnustaa, että otin jo kuukausi sitten käyttöön Hesarin nettiversion, se on kuitenkin aika hankala lukea.  Vaimokin voi lopettaa roskisten kaivamisen, hänelle nettiversio ei kelpaa ollenkaan.  Pahin puute on sunnuntain lehti, kun ei näe kuolinilmoituksia.  

Tänään olisi ollut lievä kankainen, jos omat suunnitelmat olisivat pitäneet.  Olisin tänään virallisesti ja oikea-aikaisesti eläkkeellä.  Se oli suunniteltu jo vuosia sitten ja hieman säästettykin sitä varten.  Kuten joissakin blogeissa olen kertonut, herra Kesko päätti toisin, vapaata on pidetty jo runsaat kaksi vuotta.  Viime viikolla eräs veli kysyi, olisinko halunnut jatkaa, olisin ja en, näin sen mielettömyyden ja syöksyn lähietäisyydeltä johon Citymarketista saapuneet johtajat Anttilan saivat lyhyessä ajassa.  Jatkaminen olisi ollut kaameaa stressiä ja lopun odotusta. Pakko sanoa, etten minäkään olisi saanut laivaa kääntymään, edes sitä pientä venettä jota itse ohjasin aikanaan.  Minulle kävi siis hyvin, vaikka en ole valittamista lopettanutkaan.  Menneeseen on turha palata ja jossitella, totuuden voi toki kertoa tapahtuneesta.  Marraskuussa ilmestyy kirja 12 tuumaa, joka kertoo suomalaisen äänitekaupan historian, Topten mukaanluettuna.  Artikkeli on hieman siloiteltu versio alkuperäisestä haastattelusta, katson myöhemmin, julkaisenko sen alkuperäisen myös, luultavasti koska se kertoo enemmän ihmisistä ja johtajista jotka tuhosivat Anttilan.  Mutta myös niistä, nimet mainiten jotka ansaitsevat kunnian menestyksestä.  

Eläkkeellä olosta voisi mainita saman kuten monesta muustakin asiasta, paljon ylimainostettu juttu.  Elämä on kuin katsoisi kesällä telkkaria, tämähän on ennenkin nähty.    Parasta on ollut kaksi pientä veijaria, Lucas ja Elliot, nyt hieman yli yksivuotiaat pojat.  Ne joilla on lapsenlapsia, tajuaa sen, muille on turha maalailla.  Toivotaan että saamme hoitaa heitä mahdollisimman kauan, pussikaljat ja mopo on pojille luvattu, kunhan ikää on tarpeeksi.

Kesämökki laitettiin talvikuntoon maanantaina ja nyt on Vantaan vuoro.  Lämpömittarissa on 11,4 astetta, enkä ole golfaamassa.  Jotenkin motivaatio puuttuu, Kerigolfissa oli aina suuret rahat pelissä, siihen jäi hieman koukkuun.  Pelaaminen liikunnan takia ei tunnu tässä vaiheessa vuotta miltään, keväällä sitten taas. Luultavasti olen perjantaina jo aivan eri mieltä.
.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti